cityjäniksen elämää

 Aamulla, kun aurinko on noussut
 pihoilla ja nurmikoilla on liikettä, 
 ne ei pelkää ympäristön ääniä,
 eikä varhaista tiellä kulkijaa.

 

 

 

 

 

Ne herkuttelevat ihmisten pihoilla
ja viipyvät kukkaistutusten luona, 
hiipivät rohkeasti kerrostalojen kulmilla, 
eivät pelkää asfalttia, eikä autojen ääniä.

 

 

 

  

Ne kuuntelevat korvillaan, 
valmiina pakenemaan piiloihinsa
Ne kätkeytyvät  pensaitten alle 
eikä ne paljasta piiloaan. 

voikukkia nurmikolla

 

Kiertelin nurmikolla paljain jaloin, 
kaste pisaroitui varpaiden väliin. 
Keltaiset voikukat 
olivat aamun aurinkoja.